JET:in ensimmäisen lähipäivän jälkeisiä ajatuksia

Ensimmäinen lähipäivä Keski-Uudenmaan kuntien yhteisestä Johtamisen erityisammattitutkinnosta on takana. Kirjoitan nyt noin kaksi viikkoa lähipäivän jälkeen ajatuksiani lähipäivän puhujien sisällöstä ja ajatuksista, mitä nämä esitykset herättivät.

Järvenpään kehitysjohtaja Minna Karhunen aloitti päivän. Minna toimii kehitysjohtajana samassa Järvenpään organisaatiossa kuin itsekin, joten odotin mielenkiinnolla millä sapluunalla Minna lähestyy tätä JET-avaussessiota. Punainen lanka sessiossa oli selvä; esimiehenä keskity asioihin joihin voit itse vaikuttaa. Hahmota ja ymmärrä toki muutkin seikat -makrotekijät kuten kuntatalouden heikkenevä tila, nuorten polarisaatio, väestön ikääntyminen jne.- mutta, toistaen edellistä lausetta, keskity asioihin joihin itse pystyy vaikuttamaan. Koen, että viesti on johtamisroolissa työskenteleville selkeä, tärkeä ja ohjenuorana voi jopa ennaltaehkäistä loppuunpalamista.

Keravan kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Eero Lehti jatkoi toisena puhujana. Jos Minna puhui kunnallisen esimiestyön sisältäkäsin, niin Eero tarkasteli kunnallisen esimiestyön viitekehystä laajassa, yrittäjäkeskeisessä ja historiallisessa mittakaavassa. Pääviestiksi rekisteröin, että kunnallisella sektorilla on arviolta 20% liikaa työvoimaa, kilpailuasetelma tuottaa ylitsepääsemättömän nerokkaita innovaatioita ja minkäänlaista keskustelua kunnallisen työn laadusta ei voi käydä ilman, että mietitään miten kaksi asiakaskäyntiä yhtä päivää kohden voidaan lisätä kolmeen tai neljään. Vaikkakin näen Eero Lehden puheenvuorossa useita sokeita pisteitä arjen realiteeteilta (lisääntyvä kunnallisten ammattiryhmien kompetenssien professiokeskeisyys; eri kuntapalvelujen heikko soveltuvuus kaiken kattavalle kilpailuasetelmalle; hypoteettisesta kuntapalvelujen kilpailuasetelman laajasta soveltamisesta seuraava varsin todennäköinen isojen firmojen dominointi kuten nyt yksityisissä terveysfirmoissa on tapahtumassa), en voi olla eri mieltä kuntatalouden niukkenevista ajoista ja sen hahmottamisen tärkeydestä kuntasektorin esimiehinä.

Ympäristövalvonnan päällikkö Katariina Serenius kuvasi päivän lopussa omaa polkuaan JET:in parissa. Katariina oli työstänyt oman JET:insä samassa vaiheessa kuin ympäristökeskus oli aloittanut omaa toimintaansa, joten haastetta oli taatusti riittänyt tasapainoillessa JET:in ja arjen johtamistyön välillä. Oma ohjenuorani JET:in työstämisestä osana jokapäiväistä työnkuvaa -eikä jonain ylimääräisenä tai päälleliimattuna- sai vahvistusta Katariinan puheesta.

Ensimmäisen lähipäivän jättämä tunne JET:istä oli positiivinen. Kuulin eri näkökulmia, ajatuksia heräsi, laaja viitekehys kunta-alan johtamisessa oli selkeä ja myös konkreettista esimerkkiä JET:in suorittamisesta oli mukana. Nyt alkaa JET:in työhön soveltaminen. Vastuukouluttaja Marjatta Hahkio kysyi lähipäivän päätteeksi, millä tunnelmilla lähdemme kotiin ensimmäisestä lähipäivästä ? Hyvällä, yhä hieman odottavalla mielellä.

Lähtökohtia johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamiselle

Hei,

Aloitan johtamisen erityisammattitutkinnon suorittamisen elokuussa 2012 nykyisen rekrytointipäällikön tehtävän ohessa. Tutkinnon suorittaminen kestää n. 18 kuukautta. Järjestävänä tahona on Amiedu, tilaajana Keuda. Tässä blogissa tulen aika ajoin käsittelemään johtamista, johtamisen reflektointia, "johtamisen oppimista" ja "johtamisosaamista". Summauksena: Tiedossa on omakohtaisia ajatuksia JET-prosessin "sisältä". Seuraavassa muutamalla lauseella taustani ja odotusteni kuvausta tässä vaiheessa, kun koulutus alkaa muutaman kuukauden kuluttua.

Työ- ja opiskeluhistoriassani ovat korostuneet esimiestyö ja johtaminen. Edinburghin yliopiston kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto keskittyi ns. perinteinesti substanssiin (varhaiskasvatus, kasvatustiede). Jyväskylän yliopiston Rehtori-instituutin kansainvälinen oppilaitosjohtamisen maisteriohjelma laajensi konkreettisesti perspektiiviäni johtamisen saralla . Käytännössä ohjelma orientoi minut johtamiseen yleisesti, esimiesroolin tiedostamiseen, strategiseen johtamiseen sekä moninaisiin organisaatioihin ja johtamiseen liittyviin lainalaisuuksiin. Kuitenkin maisteriohjelma tarjosi "vain" teoreettisen viitekehyksen.

Työtehtäväni olivat pitäneet sisällään ennen maisteriohjelmaa tiimivastaavatehtäviä parin vuoden verran ja valmistuttuani Rehtori-instituutista olen kerännyt kolmesta eri organisaatiosta kokemuksia hallinto-, yksikön johto- ja päällikkötehtävissä.

Odotuksia ja ajatuksia koulutusohjelmasta on muutamia. Ensinnäkin on mielenkiintoista tutustua ammattioppilaitoksen tarjoamaan koulutukseen JET:in kautta. Omakohtaiset kokemukset ammattioppilaitoksiin ovat käytännössä nollassa. Toiseksi yleisesti ammattiin opiskelu ja tarkemmin JET:in tavoitteena oleva ammattitaidon syventäminen ovat osaamisen kehittämistä, ei oppimista eksplisiittisesti. Näin tulkitsin kouluttajan sanoja. Tiedon ja oppimisen kumulatiivista luonteen edessä joskus unohtuu oppimisen ja osaamisen erillisyys toisistaan. Tämä on mielenkiintoinen seikka vaikkapa tiedon luomisen teorioita vasten: osaaminen tunnistetaan Nonakan ja Takeuchin (1995) teoriassa eksplisiittisen ja hiljaisen tiedon kehäksi, jossa ymmärrykseni pohjalta käytännössä hiljainen tieto edustaa osaamista. Kolmanneksi ihan konkreettisia odotuksia JET:iltä ovat: Tukea arjen esimiestyöhön, konkreettisia tapoja johtaa "paremmin" ja itsereflektion pohjalta syntyvät ahaa-elämykset. Täten käytännönläheistä konkretiaa, ei teoriaa. Toisaalta en ole varma, kykenenkö kuinka helposti "vaihtamaan" pois teoriapohjaisesta ajattelusta johtamisen ja organisaatioiden osalta, ja onko se ylipäänsä tavoiteltavaa. Mielelläni myös kurkistan erilaiseen näkökulmaan johtamisesta ja sen kehittämisestä.

Kaikkinensa summaisin lähtökohtani: Oma tulokulmani tulee varmasti herättämään myös JET-prosessin aikana ajatuksia.

Näistä teemoista jatketaan viimeistään loppukesästä.

Yst.terv.,

Saku Tihveräinen

etunimi.sukunimi ät jarvenpaa.fi

Rekrytointipäällikkö