Lähtökohtia johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamiselle

Hei,

Aloitan johtamisen erityisammattitutkinnon suorittamisen elokuussa 2012 nykyisen rekrytointipäällikön tehtävän ohessa. Tutkinnon suorittaminen kestää n. 18 kuukautta. Järjestävänä tahona on Amiedu, tilaajana Keuda. Tässä blogissa tulen aika ajoin käsittelemään johtamista, johtamisen reflektointia, "johtamisen oppimista" ja "johtamisosaamista". Summauksena: Tiedossa on omakohtaisia ajatuksia JET-prosessin "sisältä". Seuraavassa muutamalla lauseella taustani ja odotusteni kuvausta tässä vaiheessa, kun koulutus alkaa muutaman kuukauden kuluttua.

Työ- ja opiskeluhistoriassani ovat korostuneet esimiestyö ja johtaminen. Edinburghin yliopiston kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto keskittyi ns. perinteinesti substanssiin (varhaiskasvatus, kasvatustiede). Jyväskylän yliopiston Rehtori-instituutin kansainvälinen oppilaitosjohtamisen maisteriohjelma laajensi konkreettisesti perspektiiviäni johtamisen saralla . Käytännössä ohjelma orientoi minut johtamiseen yleisesti, esimiesroolin tiedostamiseen, strategiseen johtamiseen sekä moninaisiin organisaatioihin ja johtamiseen liittyviin lainalaisuuksiin. Kuitenkin maisteriohjelma tarjosi "vain" teoreettisen viitekehyksen.

Työtehtäväni olivat pitäneet sisällään ennen maisteriohjelmaa tiimivastaavatehtäviä parin vuoden verran ja valmistuttuani Rehtori-instituutista olen kerännyt kolmesta eri organisaatiosta kokemuksia hallinto-, yksikön johto- ja päällikkötehtävissä.

Odotuksia ja ajatuksia koulutusohjelmasta on muutamia. Ensinnäkin on mielenkiintoista tutustua ammattioppilaitoksen tarjoamaan koulutukseen JET:in kautta. Omakohtaiset kokemukset ammattioppilaitoksiin ovat käytännössä nollassa. Toiseksi yleisesti ammattiin opiskelu ja tarkemmin JET:in tavoitteena oleva ammattitaidon syventäminen ovat osaamisen kehittämistä, ei oppimista eksplisiittisesti. Näin tulkitsin kouluttajan sanoja. Tiedon ja oppimisen kumulatiivista luonteen edessä joskus unohtuu oppimisen ja osaamisen erillisyys toisistaan. Tämä on mielenkiintoinen seikka vaikkapa tiedon luomisen teorioita vasten: osaaminen tunnistetaan Nonakan ja Takeuchin (1995) teoriassa eksplisiittisen ja hiljaisen tiedon kehäksi, jossa ymmärrykseni pohjalta käytännössä hiljainen tieto edustaa osaamista. Kolmanneksi ihan konkreettisia odotuksia JET:iltä ovat: Tukea arjen esimiestyöhön, konkreettisia tapoja johtaa "paremmin" ja itsereflektion pohjalta syntyvät ahaa-elämykset. Täten käytännönläheistä konkretiaa, ei teoriaa. Toisaalta en ole varma, kykenenkö kuinka helposti "vaihtamaan" pois teoriapohjaisesta ajattelusta johtamisen ja organisaatioiden osalta, ja onko se ylipäänsä tavoiteltavaa. Mielelläni myös kurkistan erilaiseen näkökulmaan johtamisesta ja sen kehittämisestä.

Kaikkinensa summaisin lähtökohtani: Oma tulokulmani tulee varmasti herättämään myös JET-prosessin aikana ajatuksia.

Näistä teemoista jatketaan viimeistään loppukesästä.

Yst.terv.,

Saku Tihveräinen

etunimi.sukunimi ät jarvenpaa.fi

Rekrytointipäällikkö