Syksyllä 2014 minulle tarjoutui mahdollisuus toimia JET-ohjaajana kaupungissa siinä vaiheessa puoli vuotta työskennelleelle, sinällään jo varsin kokeneelle esimiehelle. Ajatuksissani tämä näyttäytyi erinomaisena mahdollisuutena jakaa oivalluksia omalta JET-polultani. Toisaalta koin, että koska esimiestyö oli tuttua itselleni siinä vaiheessa reilun viiden vuoden ajalta, voisin pystyä toimimaan peilinä JET-opiskelijan omassa esimiestyössä. Tässä toteutui ns. liikkuvaan junaan hyppääminen, koska minua pyydettiin ohjaajaksi JET:in jo alettua.
Ensimmäisessä tapaamisessa loppusyksystä 2014 oli kyseessä ensimmäisen syksyn osalta arviointisessio. Mukana olivat oppilaitoksen edustajan, siihen asti toimineen ohjaaja (siirtyi työnantaja-arvioijaksi), JET-opiskelija ja minä uutena ohjaajana. Alkusessio antoi jo selkeät odotusarvot itselleni; opiskelija tietää perustehtävän esimiehenä erinomaisesti. Minun roolinani tulisi olemaan toisaalta eri haasteiden kohdissa reflektiopeilinä toimiminen ja JET-suoritusten osalta ajatusten keskittäminen tosiasialliseen työskentelyyn ja johtajana toimimiseen. Tällöin olennaista olisi välttää JET-byrokratian kokeminen minään muuna kuin työkaluna dokumentointiin. JET:iä varten ei tehtäisi mitään - kaikki työskentely liittyy johtajana toimimiseen ja JET:iin vain dokumentoidaan tehty työ.
Reilun vuoden matka JET-ohjaajana oli erittäin mielenkiintoinen ja antoisa itselleni. Näkökulmani laajeni, sillä työn perussubstanssi on eri ja esimerkiksi työyhteisö oli eri profiilinen kuin omat johtamani työyhteisöt. Opiskelijan ote työhön oli äärettömän ratkaisukeskeinen, asioita peilaava ja energinen. Tapasimme tänä aikana vajaa kymmenen kertaa, jolloin tarkasteltiin kahtena kertana dokumentointia tarkemmin. Muina kertoina pääasioina olivat johtamistyön ajankohtaisten haasteiden reflektointi ja pohdinta sekä eri ratkaisutapojen peilaus, JET-suoritusdokumentoinnin toteutustavat ja yllä mainitun periaatteen uusintaminen aika ajoin - JET:iä varten ei tehdä mitään erikseen, dokumentoidaan vain tehtyä työtä. Dokumentoinnin toteuttamisen kunnianhimoa pyrittiin tapaamisissa myös vähentämään, sillä viime kädessä saman asian pystyy ilmaisemaan tiiviisti kahdessa sivussa ja laajasti kahdeksassa. Tavoitteemme tapaamisissa oli pyrkiä dokumentoinnissa kohti kahta sivua per teema.
Viimeinen tapaaminen oli joulukuun alussa. Eri haasteen kohdat, mitä johtamistyöhön JET-ohjauksen aikana vastaan opiskelijalle tuli, oli tullut pohdittua yhdessä läpi opiskelijan tarpeen mukaan. JET-arviointi oppilaitoksen edustajan, työntekijä- ja työnantaja-arvioijien kanssa oli kuulemma mennyt kerrassaan erinomaisesti. En ole aiemmin kuullut anekdoottia "tässä on hänen työuransa paras dokumentaatio", minkä opiskelijani sai dokumentaatiostaan. Tässä ei ole tarkoitusta millään muotoa ottaa kunniasta ripaustakaan itselleni, vaan enemmänkin todistaa opiskelijan erittäin hyvin organisoitunutta ja pedanttia johtamistyötä. Tästä (ja monesta muustakin) hän oli saanut kiittävää palautetta arvioinnissa, sekä jo aiemmin työntekijöiltään. Hienoa!
Nyt muutama viikko viimeisen JET-ohjauksen summanneen tapaamisen jälkeen tuntuu siltä, että sain ehdottomasti hyvin paljon enemmän JET-ohjaajana toimimisesta kuin mitä se "otti". Luulen, että hyödyin varsin paljon aiemmasta JET-opiskelijan polustani, koska tunnistin JET-byrokratian lainalaisuudet ja potentiaalisen työllistävyyden. Sekä kannustin keskittymään olennaisuuteen, itse työhön! Kannustan erityisesti kaikkia JET:in käyneitä heittäytymään ohjaajan ja kanssareflektoijan rooliin.
Terveisin Saku Tihveräinen
PS. Jos sinua kiinnostaa kuulla edesottamuksistani, kurkkaa http://recruitmentphd.blogspot.fi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti